Hai-Bee: Purjehdusta osa 1

1. purjehdus

- Mitä opittiin? Toivottavasti paljon. Virheistä toivottavasti oppii.
Kertakaikkisen täydellisen opettava purjehdus. Mitään ei telottu, hajotettu tai muutenkaan varsinaista vaaratilanteita ei ollut. Mutta monta asiaa voidaan seuraavalla kerralla tehdä toisin. Ja rantautumista saa harjotella, mutta sitä ei voi harjotella ellei lähe liikkeelle. Voi voi, oli se kyllä huisia. Mutta mukavaa! Nämä muistelot lisätään omaan päiväkirjaan.

Niin, purjehdusreitti oli tosiaan Hietasaari-Varjakansaari-Hietasaari. Hietasaaressa meidän kotisatama. Varjakansaaressa makkaranpaistoa, laivakorpun syöntiä ja kahvinjuontia. Komia keli, joskin melko tuulinen.

Ja seuraava purjehdus on heti huomenna. Eli Oulu Ranking, ei vähempää kuin kilpailut! Kilpailusta ei vielä menestystä haeta, mutta kokemusta :)

Mutta päästäänkö kisaan, se selviää huomenna. Ilmottautumislomaketta ei oo täytetty, mutta eräälle aktiiviselle sataman miehelle luvattiin osallistua, kun hän niin kovasti houkutteli.

2. purjehdus - Oulu ranking

Päästiin kisoihin, wooohou! Tuulta kisan alkuvaiheessa huimat 1-3 m/sek ja kisan kestettyä noin 2 tuntia tuulta 0-1 m / sek. Matka edennyt em. ajassa noin 200 metriä eli ensimämiselle kääntöpisteelle. Kisa keskeytettiin. Tuulta ei ollut yhtään. Siellä me vaan KAIKKI lilluttiin paikoillamme... Aurinko paisto makiasti ja oli lämmin. Tuota keliäpä ei oltukkaan vielä koettu. Moottorilla takasin kotirantaan.

3. purjehdus

Vedettiin ristiin rastiin Nallikarin edustan syvänteillä. Koitettiin ettiä tiistarireittiä, mutta kummallisesti oli Hermannin eteläviitta kadonnut. Yks viitta löydettiin mutta kartan mukaan täysin väärässä paikassa. Ei päästy reittiä harjoittelemaan, Ja pysyttiin siis turvallisesti tietämillämme syvillä alueilla.

Alkumatka moottorilla.

Kerrankin muistettiin vaihtaa vuorot ja Antti pääs merellä pinnan (ohjaimen) varteen ja Paula purjesäätäjäksi.

Katse ison purjeen virtalankoihin, ja seillä ne on lähes niinku pitääkin.

Keulapurje jää näkyvistä, mutta ylhäällä se on sekin. Sitä pitäis hypätä kameran kans mereen, uida muutama kymmenmetriä ja napata kuva, niin ois sitten koko paatti purjevarustuksineen kuvassa. Nyt pitää vaan tyytyä näihin  lähiräpsäisyihin. Eiku löytyhän se keulapurjekuvista. Alla.

Etsimämme tiistai-kilpailun reitti on kolmio reitti ja kierrettävien poijujen takana kovastikkin matalaa, joten päätettiin että otetaan joku konkari mukaan ja lähetään porukalla kattomaan missä se reitti on että ei karille karautettais.

Purjehus meni kadonneesta reitistä huolimatta Hyvin. Vendat ja jiipit meni hienosti ja luovikulmatkin löytyi kerralla. Ainoastaan spinnua eli myötätuulipurjetta ei päästy kokeilemaan. Mutta sepä sitten seuraavilla sopivilla tuulilla :) Hyvillä mielen sai palata kotirantaan ja rantautuminenkin meni kerralla kohilleen! Tuulta oli mukavasti sellanen harjoitteluun sopiva 3-5 m/sek.